Porvoon jalostamon ympäristötulos oli hyvä ja vuoden 2022 aikana tehdyt muutokset prosesseihin onnistuneita
Seuraamme Nesteellä tarkasti toimintamme ympäristövaikutuksia ja meillä on käynnissä useita hankkeita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Iso osa jalostuksen hiilidioksidipäästöistä syntyy jalostamon omassa lämmöntuotannossa, sillä monet öljynjalostuksen prosessivaiheet vaativat korkeaa lämpötilaa. Jalostamolla käytetään ainoastaan uusiutuvaa sähköä, kuten tuuli- ja vesivoimaa. Pyrimme myös jatkuvasti parantamaan energiatehokkuuttamme monin tavoin. Esimerkiksi jalostamon prosessien hukkalämpöä hyödynnetään lämmöntuotannon esilämmitysprosesseissa noin 30 megawatin teholla.
Lisäksi suurin yksittäinen lähde hiilidioksidipäästöille on vedyn tuotanto. Vetyä tarvitaan kun raskaita jakeita jalostetaan kevyemmiksi, esimerkiksi liikennekäyttöön soveltuviksi polttoaineiksi. Pidemmällä aikavälillä tulemme keskittymään muun muassa uusien vähäpäästöisten tekniikoiden ja innovaatioiden, kuten vihreän vedyn käyttöönottoon sekä hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön mahdollisuuksien tutkimiseen.
Vuoden 2022 aikana yksi tärkeä muutos Porvoon jalostamolla oli venäläisen raakaöljy korvaaminen muilla raakaöljylaaduilla mm. Pohjanmeren öljyllä sekä propaanin hyödyntäminen vedyn tuotannossa maakaasun sijaan. Muutos raakaöljylaadussa näkyy rikkidioksidipäästössä, joka oli edellisvuotta pienempi. Muilta osin päästöt ilmaan olivat tavanomaisella tasolla.
Vuoden 2022 aikana Porvoon jalostamon raakaöljyn jalostuskapasiteetti oli noin 10 miljoonaa tonnia ja kokonaisjalostuskapasiteetti noin 12 miljoonaa tonnia. Raakaöljystä jalostetaan puhtaita rikittömiä tuotteita sekä jätteistä ja tähteistä Neste MY Uusiutuva Diesel™ -polttoainetta, Neste MY Uusiutuva Lentopolttoaine™ -tuotetta sekä Neste RE™ raaka-ainetta, joka korvaa fossiilisia raaka-aineita polymeerien ja kemikaalien valmistuksessa. Olemme tehneet myös koeprosessointia nesteytetyn jätemuovin hyödyntämiseksi fossiilisten raaka-aineiden korvaajana ja hyödyntäneet Suomessa kotitalouksilta kerättyä joulukinkkujen rasvaa uusiutuvan dieselin valmistuksessa.
Jalostamon soihdutusmäärä oli maltillinen. Edellisvuoden, eli vuoden 2021 normaalia suuremman soihdutusmäärän selittää suurseisokki, joka tyypillisesti aiheuttaa enemmän soihdutusta.
Kilpilahden ympäristön ilmanlaadun seuranta siirtyy Ilmatieteen laitokselle keväällä 2023. Ilmanlaatu on yleisesti hyvällä tasolla ja sitä voi seurata www.ilmanlaatu.fi -sivuston kautta.
Ilmapäästöjen osalta ympäristöluparaja ylitettiin kahdesti energiantuotannossa, kun vuorokausikohtainen raja ylittyi typen oksidien ja rikkidioksipäästöjen osalta yhdessä energian tuotantoyksikössä. Ylitykset olivat erillisiä tapauksia eikä niistä aiheutunut haittaa ympäristöön. Kilpilahden Voimalaitos on osana jalostamon ympäristölupaa ja sen päästöt raportoidaan osana Nesteen Porvoon jalostamon päästöjä.
Vuonna 2022 jätevesilaitosta operoitiin hyvin eikä ympäristölupaylityksiä sattunut. Jätteiden määrä oli myös tavanomaisella tasolla.
Metsäpirtin multa, Borealis ja Neste teettivät viime vuonna hajukartoituksen, joka alkoi kertakyselyllä ja jatkui puoli vuotta kestäneellä asukaspaneelilla. Hajujen esiintyminen on vähentynyt verrattuna edelliseen kartoitukseen, joka toteutettiin vuonna 2010, mutta ne aiheuttavat edelleen ajoittaista viihtyvyyshaittaa osalle lähialueen asukkaista.
Hajujen lisäksi haittatekijänä koettiin laivojen aiheuttama melu sataman ankkuripaikoilla, joilla laivat odottavat lastausta tai lastin purkua. Tavallisimmin laivat odottavat kauempana ulkoankkuripaikalla, mutta myös Svartbäckinselän sisäankkuripaikkaa joudutaan käyttämään mm. keliolosuhteiden vuoksi. Turvallisuussyistä laivojen on pidettävä joitakin laitteita päällä, mutta tyhjäkäynti ja lastitankkien tuuletus pyritään minimoimaan mahdollisen melun ja hajuhaitan välttämiseksi. Kilpilahden satamassa on laivakäyntejä yli tuhat vuodessa ja se on tonnimääräisesti Suomen suurin satama.
Ympäristötulos, tilastot 2022.
